Tänään 10 vuotta mökkiblogia!!!

Tänään on päivälleen kymmenen vuotta siitä kun aloitin tämän mökkiblogin pitämisen. Aloitin blogin ihan täysin omaksi iloksi sekä hyödyksi. Ja hyödyksi tämä meidän mökin sähköinen päiväkirja on ollutkin. Aika kuluu kuin siivillä ja unohtuu milloin mitäkin tuli tehtyä. Monet asiat on ehditty tarkistaa tämän kymmenen vuoden aikana täältä blogin sivuilta.

En ole lähtenyt tavoittelemaan suurta seuraajajoukkoa, vaan lähinnä tämä on tehty oman perheen, suvun ja muutamien ystävien iloksi. Tässä matkan varrella toiminta on sen verran laajentunut, että jo silloin kymmenen vuotta sitten syksyllä koin haluavani jatkaa blogin pitoa myös talvella, jolloin emme mökkeile. Näin syntyi rinnalle toinen blogi Talvipesä, joka keskittyy kotiimme sekä elämäämme mökkikauden ulkopuolella. Kuusi vuotta sitten näiden blogien rinnalle perustin vielä instatilin. Tuo insta on selvästi vähentänyt näiden blogipostausten määrää. En kuitenkaan koe tarvetta lopettaa tätä blogia, koska se kertoo niin selkeästi mökkimme tarinaa.

Instatilini on yksityinen, mutta nämä blogit ovat avoimesti kaikkien luettavissa. En ole sen tarkemmin perehtynyt ketä täällä käy lukemassa, kuin että olen asentanut kumpaakin blogiin käyntilaskurin, joka kertoo montako kertaa täällä on käyty. Toki kävijähän voi olla vaikka aina yksi ja sama tyyppi...tosin en usko kenenkään jaksavan niin usein käydä näitä samoja sivuja tuijottamassa, joten ilmeisesti täällä joitakin tyyppejä käy.

Mikäli sinä, joka nyt luet tätä, kuulut joukkoon, joka säännöllisesti käy näitä postauksiani lukemassa, niin kiitos siitä. Ehkäpä jatkan vielä ainakin toiset kymmenen vuotta tätä sähköistä mökkipäiväkirjaa.

Tälle juhlapäivälle sattui tyypillinen tämän kesän sää eli sadetta ja kovaa tuulta sekä varsin viileää. Tästä syystä kuvat on napattu hiukan ennakkoon eli ns. hyvän sään aikana.

💛Terveiset täältä Ainorannasta💛

Annika

museokorttireissu Tuusulanjärven maisemiin

Tämä kesä tuntuu nyt olevan tämmöinen epävakainen sekä viileä, joten on keksittävä säähän sopivaa kesäpuuhaa. Eilen ajeltiin Tuusulajärven rantaan Halosenniemeen tutustumaan Pekka Halosen taiteilijakotiin. Viime kesän vierailulla Serlachius museossa Mänttä-Vilppulassa mieheni ihastui Halosen maalauksiin ja siksi lähdettiin tutustumaan taiteilijan elämään tarkemmin. 

Arkkitehtoonisesti tämä Halosten koti oli hieno. Arvotaidetta seiniltä löytyi mm. useita Akseli Gallen-Gallelan töitä. Halosen omista maalauksista nyt esillä oli enimmäkseen Ranskan opiskeluaikoina tehtyjä töitä, jotka eivät tehneet niin suurta vaikutusta meihin. Paikka oli kuitenkin ehdottomasti kokemisen arvoinen.

Ikkunoista avautui upeat maisemat Tuusulanjärvelle. 

Halosenniemen jälkeen siirryimme lähellä olevalle torpalle, jossa Aleksis Kivi oli viettänyt elämänsä viimeiset ajat. Torppa kuului Kiven veljelle perheineen, mutta Kivi majoittui heidän luokseen sairastuttuaan. Kovin oli vaatimattomammat olosuhteet kansalliskirjailijamme kuolinmökissä, kuin näillä muilla suurilla taiteilijoilla samoissa maisemissa.

Kolmas kohteemme oli Sibeliusten koti Ainola. Tässä paikassa puutarhoineen välittyi tunnelma, että siellä on kotoiltu. Kodin tilat olivat selvästi elämistä varten ja siellä oli paljon leivottu, tehty ruokaa, kestitty vieraita, puuhailtu monipuolisesti kaikenlaista. Paikasta huokui hyvin lämmin tunnelma.

Meille uutena tietona tuli, että Jean ja Aino on haudattu Ainolan puutarhaan ja heillä olikin siellä hieno hautapaikka.

Olen aiemmin todennut, että geokätköilyn myötä on tullut tutustuttua Suomessa moneen uuteen ja yllättävään kohteeseen. Nyt täytyy todetä, että myös museokortti avaa ovia mielenkiintoisiin kohteisiin. Ehkäpä postaan vielä loman ajalta lisää näitä museokorttikohteitamme...

Annika

Pari uutuutta tälle kesälle

Talven jäljiltä, kun laiteltiin mökkiä kesäkuntoon, huomasimme että rantaterassin edessä olevalta pikkusaarelta oli meidän Sami-saukko häipynyt. Talven jäät taitavat olla syyllisiä. Monta vuotta Sami säilyikin paikallaan kalastellen. Nyt siis täytyi miettiä uusi asukas saarelle. Rantavedessä kelluneet sorsat kokivat myös joitain vuosia sitten kovia ja toinen sorsista ei kestänyt kovaa aallokkoa, vaan hajosi rantakivikkoon. Sen jälkeen yksinäinen sorsa on majaillut vajan hyllyllä. Päätin, että sorsa saa muuttaa saarelle. Samin tilalla on nyt Riki. Teini ihmetteli miksi Riki, mikä nimi se nyt on?

Viime kesänä huimaan menestykseen noussut pizzeria Ainoranta on kärsinyt logistiikka ongelmista koko toimintansa ajan. Usean (2-4 kpl) pizzan valmistaminen yhtäaikaa mökkikeittiössä on ollut melkoista tetristä ja samoin pizzojen ehjänä saaminen terassin paistopisteelle. Nyt keksin tilata mieheltäni kaksi leivinlautaa. Yhden laudan päällä mahtuu valmistamaan kaksi pizzaa. Pizzat saa kätevästi laudan avulla kuljetettua paistopisteelle ja vielä paiston jälkeen tarjoiltua pöytään. 

Aina sitä jotain pientä uudistusta keksii...ja vielä on kesää jäljellä eli uusia ideoita voi vielä tulla!

Annika

Juhannus

Kevät ja alkukesä ovat menneet varsin vilpoisissa säissä. Juhannus ei tehnyt tästä poikkeusta. Juhannusaattoa saatiin kuitenkin viettää poutasäässä ja lämpötila hoitui pukeutumisella, joten pihalla pystyttiin olemaan. Juhannuspäivä sitten vietettiinkin pirtissä sateelta suojassa.

Juhannusruusu ajoitti tänä vuonna kukintansa juuri oikeaan aikaan. Ruusupuska on muutenkin kasvanut ihan silmissä, kun vierestä kaadettiin koivu pari vuotta sitten.

Juhannusaatto-aamu alkaa aina Britakakun täyttämisellä ja niin myös tänä vuonna. Mies täyttää ja lämmittää paljun sekä loimuttaa lohet. Kaveripariskunta saapuu puoliltapäivin ja sitten nostetaan maljat kesälle ja juhannukselle perinteisesti mansikkakuohuviinillä.

Useana juhannuksena meillä on pelattu pihapelinä yatsia. Minä en ole oikein koskaan innostunut tuosta pelistä. Tälle vuodelle toinkin meidän juhannukseen uuden perinteen. Tämä on monessa perheessä/suvussa pitkällinen perinne, mutta ei vain ole meille rantautunut tätä aikaisemmin. Meillä järjestettiin nyt ensimmäiset juhannusolympialaiset!

Tässä nähtävillä hiukan lajitarpeistoa. Kaikki innostuivat tästä uudesta perinteestä, jopa meidän teini oli innokkaana kisaamassa. Lajeja oli kahdeksan ja voittajalle ojennetiin pokaali, joka toimii kiertopalkintona eli komeilee nyt ensi juhannukseen asti Tiinan takan päällä.

Saunomisen ja paljuttelun jälkeen kootiin iltapalanapostelupöytä, josta löytyi jokaiselle jotakin. Napostelun lomassa pelattiin sananselityspeliä ja samalla opittiin uusia sanoja, joihin ehkä murrealueella on vaikutusta tai sitten vain ystävälläni on ihan omaa sanastoa. En ollut koskaan kuullut, että kiisselin päälle muodostuvaa kuorta kutsuttaisiin ketuksi tai että diskosta käytettäisiin nimitystä konva. Oppia ikä kaikki!

Jälleen yksi juhannus juhlittuna. Nyt kovasti toivon, että ilmat lämpenisivät ja pääsisi oikeasti nauttimaan kesästä ja lomasta.

Annika

Kaivo käyttökuntoon

 Mökkikesä 24 päättyi kaivohaasteeseen. Mitä tehdä pitkään hyvin palvelleelle kaivolle, jolle kesän rankat sateet olivat liikaa? Sadevettä päätyi kaivoon ja tyhjennyksistä huolimatta vesi ei palautunut käyttökuntoiseksi. Talven aikana ehdittiin tai mies ehti asiaa tutkimaan. Porakaivo tuntui meistä turhan kalliilta ratkaisulta, joten päädyttiin tilaamaan vanhalle kaivolle huolto. 

Viime viikolla kaivo tyhjennettiin, myös pohjan hiekat ym. epäpuhtaudet imettiin pois. Kaikki renkaat saumattiin, sillä sadevesi oli päässyt kaivoon juuri noista saumoista. Kaivo pestiin ja desinfioitiin. Pohjalle asennettiin uusi hiekka. Pirkanmaalla kuulemma tyypillisesti vesi on melko rautapitoista ja tämä aiheuttaa hieman samean värin. Se ei ole kuitenkaan käyttöä haittaavaa. Loppukesästä kun käyttö on vakiintunut teetetään vielä erillinen vesianalyysi, joka kertoo tarkemmin veden laadusta. 

Kyllä on mökkeilyä kovasti helpottavaa, kun ruokavesi on helposti saatavilla. Koettiin aika rasittavana vesikanisterien raahaaminen kotoa ja pohdinta kuinka pitkäksi aikaa se aina riittää. Naapurimökille käytiin eilen poraamassa porakaivo. Nyt hiukan jännittää että eihän se kuivata meidän kaivoa…

Annika

Helatorstai

Viileä toukokuu on laskenut intoamme mökkeillä. Helatorstaina piipahdettiin kuitenkin veneenlaskupuuhissa ja sääkin yllätti positiivisesti.

Nyt kesäkuussa varmasti aktivoidutaan mökkeilemään, vaikka lomalla meistä on vasta 1/3.

Annika

vappuviikkoa mökillä

Vaikka säät ovat olleet selvästi enemmän keväiset kuin kesäiset päätimme vappuaattona suunnata mökille. Suhteellisen poutaista säätä saimme ja aurinkokin välillä pilkisteli. Tuuli, etenkin tänään sunnuntaina, kun se puhalsi pohjoisesta koko järvenselän yli, tuntui vähän turhankin raikkaalta.

Torstai iltana ajeltiin pojan kanssa yöksi kotiin, sillä perjantaiksi piti kumpaisenkin meistä suunnata omalle koululle. Mies jäi tekemään etänä töitä mökille, jonne mekin perjantaina heti työpäivän jälkeen palasimme. Ulkoilua, grillailua, lukemista ja pientä puuhailua sisälsivät nämä mökkipäivät. Kauden ensimmäiset pizzat paistettiin ja edelleen pizzakivet toimivat loistavasti. Poika halusi jetin jo vesiin ja urheasti kävi muutaman pidemmän lenkin koleassa säässä ajelemassa. Palju lämmitettiin myös ensimmäistä kertaa tälle kaudelle ja se pääseekin oikeuksiinsa juuri näin koleaan aikaan.

Hiirenkorvat rantakoivuissa kasvoivat ihan silmissä näinä päivinä. Seuraavan kerran kun mökille mennään, on puissa jo varmasti oikeat lehdet.

Neljä viikkoa kesälomaan!!

Annika